Nyt vihdoin ja viimeinkin SE juttu Venetsiasta tai osa 1. Muutama kuukausihan tässä menikin ennenkuin sain tämän aikaiseksi tehtyä.
Me päädyttiin kesällä tehdyllä Italian turneella tekemään päiväreissu Venetsiaa. Alunperin meillä oli kyllä suunnitelmissa olla pari yötä Venetsiassa, mutta me oltiin hotellien kanssa vähän myöhässä liikkeellä niin oli jäljellä vain erittäin kalliita hotlia. Joten todettiin, että otettaan Bolognasta aamulla juna. Liput me ostettiin jo ennakkoon Suomesta. Sinällään erittäin kätevää, koska kun lippu on ostettu etukäteen, tarvii vaan kävellä asemalle ja junaan. Helppoa! Toisekseen ennakkoon ostettuna me saatiin meno-paluu liput kaksi yhden hinnalla! Joten joskus on hyötyä siitä, että on näin suunnitelmallinen. Bolognasta me otettiin hotelli keskustan ja rautatieaseman välistä, jolloin meillä oli lyhyt ja helppo kävellä keskustaan sekä rautatieasemalle. Jos muuten Bologna kiinnostaa enemmänkin niin siitä on kaks postausta jotka löytyy täältä ja täältä, mut takas Venetsiaa.
Kaupunki on kaunis ja yhden päivän aikana ehtii aika hyvin nähdä kaupunkia. Tai paremminkin tän historiallisen keskustan eli 'pääsaaren', missä sijaitsee nää nähtävyydet. Juna tulee suoraan päärautatieasemalle eli saaren 'etusosaan', mistä on hyvä ja helppo lähteä eteenpäin, joko kävellen tai vaikka vesibussilla. Me lähdettiin kävellen, koska haluttiin nähdä kaupunkia mahdollisemman paljon. Kävellessä kannattaa varatua siihen, että kapelille ja sokkeloisille kaduille eksyy, mikä mun mielestä oli vain kivaa, se jotenkin kuuluu asiaan Venetsian pikkukujilla. Aikaa siis kannattaa varata reilusti, koska todennäköisempää on, että eksyy, kuin että ei eksy. Nimimerkillä muutaman kerran sokkeiloisille pikkukujille eksynyt ja umpikujiin törmänneenä, eikä kyllä välillä ollut hajuakaan missä päin pyörittiin.
Saaren monet sillat, kapeat kadut ja kanaalit tuovat ihan oman fiiliksen ja musta kaupunki oli ihana. Rautieasemalta kun lähdettiin niin ensimmäisenä pitääylittää Ponte degli Scalzi siltaan, jonka on myös vaikuttava. Me lähdettiin harhailemaan josko löydettäisiin Pyhän Markuksen kirkko ja Piazza San Marco eli Pyhän Markuksen tori ja sen ympäristö sekä hiljaisuuden silta. Me haluttiin myös löytää pääkanava Canal Granden vanhin silta eli Rialton silta. Ylläri pylläri, matkalla siis eksyttiin. Useampi kerta, mutta aina löydettiin takaisin oikeille kaduille, kunhan vähän oltiin kierrelty ja harhailtu. Löydettiin Rialton silta ja pidettiin lounastaukoa Campo San Polo aukiolla. Jossa juotiin lämmennyttä valkoviiniä ja jatkettiin matkaa hiljaisuuden sillalle ja Pyhän Markuksen torille. Löydettiinhän me nekin, pienien eksymisien jälkeen tietysti.
Venetsiasta mun oli muuten pakko ostaa kiseistäkin kiseisempi tuliaisnaamio. Mä haluan joskus mennä tonne kaupunkiin silloin kun siellä on karnevaaliaika. Se olis ihan täydellistä, päästä osallistumaan niihin. Mutta enempiä jaarittelematta, kuvia venetsiasta, olkaat hyvät!
Kaupunki on kaunis ja yhden päivän aikana ehtii aika hyvin nähdä kaupunkia. Tai paremminkin tän historiallisen keskustan eli 'pääsaaren', missä sijaitsee nää nähtävyydet. Juna tulee suoraan päärautatieasemalle eli saaren 'etusosaan', mistä on hyvä ja helppo lähteä eteenpäin, joko kävellen tai vaikka vesibussilla. Me lähdettiin kävellen, koska haluttiin nähdä kaupunkia mahdollisemman paljon. Kävellessä kannattaa varatua siihen, että kapelille ja sokkeloisille kaduille eksyy, mikä mun mielestä oli vain kivaa, se jotenkin kuuluu asiaan Venetsian pikkukujilla. Aikaa siis kannattaa varata reilusti, koska todennäköisempää on, että eksyy, kuin että ei eksy. Nimimerkillä muutaman kerran sokkeiloisille pikkukujille eksynyt ja umpikujiin törmänneenä, eikä kyllä välillä ollut hajuakaan missä päin pyörittiin.
Saaren monet sillat, kapeat kadut ja kanaalit tuovat ihan oman fiiliksen ja musta kaupunki oli ihana. Rautieasemalta kun lähdettiin niin ensimmäisenä pitääylittää Ponte degli Scalzi siltaan, jonka on myös vaikuttava. Me lähdettiin harhailemaan josko löydettäisiin Pyhän Markuksen kirkko ja Piazza San Marco eli Pyhän Markuksen tori ja sen ympäristö sekä hiljaisuuden silta. Me haluttiin myös löytää pääkanava Canal Granden vanhin silta eli Rialton silta. Ylläri pylläri, matkalla siis eksyttiin. Useampi kerta, mutta aina löydettiin takaisin oikeille kaduille, kunhan vähän oltiin kierrelty ja harhailtu. Löydettiin Rialton silta ja pidettiin lounastaukoa Campo San Polo aukiolla. Jossa juotiin lämmennyttä valkoviiniä ja jatkettiin matkaa hiljaisuuden sillalle ja Pyhän Markuksen torille. Löydettiinhän me nekin, pienien eksymisien jälkeen tietysti.
Venetsiasta mun oli muuten pakko ostaa kiseistäkin kiseisempi tuliaisnaamio. Mä haluan joskus mennä tonne kaupunkiin silloin kun siellä on karnevaaliaika. Se olis ihan täydellistä, päästä osallistumaan niihin. Mutta enempiä jaarittelematta, kuvia venetsiasta, olkaat hyvät!
Bolognan asemalta, tästä se lähtee
Näkymä rautaiteaseman portailta Venetsiaan
Ponte degli Scalzi
pääkanava Canal Granden vanhin silta eli Rialton silta
Campo San Polo aukio tai tori, mikä nyt olikaan
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti